14.9.2013

Hiusten oheneminen, kynsien lohkeaminen ja ihon kuivuminen... MURR

Oon ollu koko viikon vähä huonokuntonen. Viime viikonloppuna olin ihan tavallisesti suihkussa, ja just pesemässä hiuksia kun yhtäkkiä jalkoihin alkaa sattuu ihan hirveesti ja lysähän lattialle. Kurkotan sammuttaan suihkun, etten tukehdu veteen. Istun vähän aikaa lattialla voivotellen kuinka jalkoihin koskee ja yritän pari kertaa nousta seisomaan, mutta sattuu niin paljon ettei onnistu. Otan pyyhkeen ja yöpaidan tasolta, jonne onneksi yltän maastakin ja lähden konttaamaan mun huonetta kohti. Kipu siis oli pääasiassa säären ja pohkeiden alueella, eikä reisiin niinkään sattunut. Panikoin vähän aikaa ja mietin mitä nyt pitäis tehdä, en kehdannut mennä herättämään äitiä, vaan kapusin epämääräisellä taktiikalla sänkyyn. Se kipu oli onneksi loppunut aamulla kun heräsin.

Viikolla oli sitten aika paha ruokaa koskeva tilanne koulussa, joten lintsasin yhden päivän. Oon oikeasti aika tunnollinen oppilas, enkä oo lintsannu kun pari kertaa elämäni aikana (syy on ollut joko ruoka tai terveystarkastus).

Tänään sitten iski äskön järkyttävät alavatsakivut, tuntu kun puukolla viillettäis mun masua auki sisältäpäin! Hyi kamala. Yritin googletella, mistä se voisi johtua, mutta tuli vaan jotain jostain tulehduksista ja alkuraskaudesta. No raskaana mä en ole, se on ihan pois suljettu. Herättelin jo toivoa, että ne vois olla menkkakivut, mulla ei ole nyt ollut menkkoja... hmm... kahteen vuoteen. Tiedän, että pitäis mennä kertomaan terveydenhoitajalle/lääkärille/gynekologille, mutta kun en uskalla. On mun paino sen vajaa 10kg kuitenkin laskenut normaalista painosta merkittävään alipainoon tänä vuonna, että jos joudun vaa`alle, voisi siinä vähän joutua selittelemään. Mä tiedostan, että keho jollain tapaa voi vaurioitua tän takia, mutta tiiättekö kun ei sitä konkreettisesti nää, ei osaa hätääntyä. Vähän sama kun tupakoivat eivät konkreettisesti nää seuraksia kun vasta pitemmän ajan päästä, ei ole innostusta lopettaa. Sisäelimet on tärkeitä, muttei niitten merkitystä tajua, ennekun alkaa kunnolla puskea oireet päälle. En väitä tässä kohtaa toimivani oikein, saati millään tasolla fiksusti, mutta itehän mä sit jossain vaiheessa kärsin.
     Biologisia lapsia en kuitenkaan koskaan tule haluamaan. koska mun eettinen (onkohan se oikee sana tähän?)  perjaate on vähän sitä vastaan. Maailmassa on nyt esimerkiksi kiinassa kamala määrä lapsia kaduilla, huonoissa lastenkodeissa ja kärsimässä, ilman ketään kuka välittää. Samaan aikaan puskee päälle maapallon liika väestönkasvu, muualla kun Euroopassa, täällähän se nimenomaa vähenee. Haluan adoptoida lapsen (mielellään kiinasta yms, mutta sinänsä suomikin on ok, haluaisin nimenomaan jonkun lapsen, jonka elämää pystyn adoptoimalla selkeästi muuttamaan positiiviseen suuntaan). Ei mulla ole mitään syytä henkilökohtaisesti, miksi lapsen pitäisi olla biologinen. En tahdo tehdä uutta lasta, kun on niin monia ja kotia tarvitsevia jo ennestään. Mutta tää on vielä aikasta suunnittelua, kuitenkin tahdon lapsen vasta kolmenkympin jälkeen, että olen varmasti kypsä äidiksi ja itsekkin henkisesti ja taloudellisesti vakaa.
     Tämä ei nyt tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi toimia näin, ei todellakaan. Mun puolesta kaikki voi pyöräyttää, vaikka kymmenen muksua maailmaan, sillä mehän eletään täällä vaan kerran (luultavasti) ja jokainen saa ihan omien perjaatteiden ja jaksamisen mukaan päättää myös lisääntymisestään.




Vaihdan aiheen lennossa itsekkäästi takaisin itseeni ja omaan fyysiseen ulkonäkööni. Kaikkihan tietää, että "hiukset hyvin, kaikki hyvin", "hiukset on naisen kruunu" jne, joten arvatkaa onko kamalaa kun tuntuu, että mun hiukset lähtee päästä ja on ohentunut ihan kauheesti! Ne on jotenkin kauheen ohuet ja hamppuuntuneet.

Noi latvatkin on ihan kauheen näköset, vaikka niistä
lähti jo 5cm :(
Toinen kurja juttu on kynnet, kattokaa nyt tota keskisormenkynttäkin,
mikä toi valkonen täplä on? Tahtoisin pitkät ja kauniit kynnet,
joita vois laittaa 3:

Mun iho on kuivunut kans nyt kesän jälkeen hirveesti, varmaan johtuen kylmemmistä ilmoista. Oon yrittänyt rasvailla sitä, mutta erityisesti polvet ja kyynärpäät on aika kauheen näköset. Sääretkin on usein aika kuivat ja sit käsivarret. Oikeestaan myös selkä ja lantioluiden alue... Mikäköhän ois oikein hyvää ja kosteuttavaa vartalorasvaa? Vai oliskohan joku vartalovoi vielä parempi.


Näyttäispä masu samalta seistessä kun maatessa :/, vaikka tos on kyl sillonkin tollai
pömppis navan ympärillä, pistää silmään aika pahasti.
 Mitäköhän ilosta olis tapahtunut? No ainakin salkkarit ja dieetit vaihtoon alkoi maanantaina, wuhuu!

Eka jakso, kesän jälkee<3
 Salkkareita oonkin oottanut kun kuuta nousevaa, ja dieetit vaihtoon vähintää yhtä paljon! Yritän aina löytää niitten laihojen ruokavaliosta jotain hyviä vinkkejä omaan syömiseen.


Oon tällä viikolla myös mietiskellyt miltä tuntuisi olla ns."normaali". Tai elää niin ettei ruoka ja laihdutus olisikaan koko elämä. Mun yksi hyvä "nettikaveri", on suunnannut parempaa päin pahasta syömishäiriöstä ja muista psykoottisista sairauksista/ongelmista. Se kuulostaa nyt niin paljon onnellisemmalta saadessaan pala palalta elämää takasin. Tietenkin aloin ajattelemaan, että olisinko mäkin niin onnellisempi? Tosi motivoituneena söin jäätelöäkin, mutta sitten iski hirvee katumus, eikä tullut yhtään onnellinen fiilis, vaan lähdin lenkille. Mutta ehkäpä sitten kun pääsen tavoitepainoon, voin yrittää elää onnellisempaa elämää. Sen näkee sitten, nyt mä taidan yrittää mennä päivä kerrallaan. Laihduttaminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä.

Jotain hyvää tää kuitenkin poiki, sillä aloin ajatella myös tätä hiusten lähtöä ja huonontunutta fyysistä kuntoa, ja ajatella, että vaikka kalorimääriä en nyt aijokkaa  nostaa, voisin silti yrittää syödä ne kalorit vähän monipuolisemmin. Nyt oon vetänyt pääasiassa kurkkua, porkkanaa ja puuroa. Eli pelkkiä hiilareita. Mitkä olisi kaikkein tärkeimmät vitamiinit ja hivennäisaineet? Kalorit tietenkin ratkaisee kaikessa, en aijo vaihtaa mitään tuotetta kalorisempaan, vaan joittenkin vitamiinien takia, mutta jos löytäisin jotain kevyttä, tärkeitä aineita sisältäviä juttuja, ei kai se mua enempää lihottaisi?

P.s. Sen hetkellisen "tahdon elää", kohtauksen takia suunnittelin mitä kaikkea olisi kiva tehdä sitten kun olen laiha, jolloin saan elää. Voisin tehdä seuraavan postauksen kaikesta siitä mitä tahdon ja aijon sitten tehdä ja ehkä syödäkkin, kun ei vielä näin lihavana voi C:!




Minä :/

Sitten vielä hienosti aiheeseen liittyvä mun selkä...XD
Nyt lueskele vielä vähän blogeja, ja sitten lähden etsimään nukkumattia, öitä muruset<3!

77 kommenttia:

  1. voi ei kun sä ooot laiha :c oon niin kateellinen sulle. ja noi valkoiset täplät kynsissä kertoo siitä et sulla on d-vitamiinin puutetta. voimahalauksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aa, eli näistä voisi päästä jos alkaisin taas syömään mun kalcipos-D tabuja c:

      Poista
  2. sen "pömppiksen" kuuluu olla tossa alavatsalla, koska siinä kohdalla taitaa naisilla olla esim. kohtu ja munasarjat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut onko siinä rasvaa? Että lähteekö se pois kilojen myötä (:?

      Poista
    2. Ei ole. Sussa eiole grammaakkan ylimääräistä. Etsä sun sisäelimiä jotka tossa näkyy ("pömppis"), saa pois vaikka kuinka olisit syömättä... sitä et saa pois vaikka kuinka yrität

      Poista
  3. Ootpa laiha, kuolen kateudesta.. paljon painat nykyään?

    VastaaPoista
  4. "Mun iho on kuivunut kans nyt kesän jälkeen hirveesti, varmaan kohtuen kylmemmistä ilmoista."
    Tiedät varmaan ehkä alitajunnassasi itsekin, ettei asia ole näin. Että kaikki toi hiustenlähtö, kynsien oheneminen ja ihon kuivuminen on aliravitsemuksen syytä.

    "Mutta ehkäpä sitten kun pääsen tavoitepainoon, voin yrittää elää onnellisempaa elämää. "
    Hihii voikun se menisikin noin. Siinä vaiheessa jos alat syömään normaalisti, et taida pystyä välttämään painon nousua, jolloin luultavasti alat panikoida ja lopetat normaalisti syömisen, epäilisin?


    En aio erityisemmin ruveta saarnaamaan yhtään mitään, mutta haluan vaan sanoa, että olet _oikeasti_ todella laiha ja sinun elämäsihän on kyseessä, joka ei minulle edes kuulu, mutta esimerkiksi hiustenlähdöstä voit joutua kärsimään vielä kauan senkin jälkeen, jos sut vaikka otettas osastolle, alkaisit syömään "normaalisti" tai vastaavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se voi osittain johtua, mun vähän yksipuolisesta ruokavaliosta, mutta siks yritänkin alkaa syödä monipuolisemmin (:

      Poista
  5. Hei pikkunne, lopeta toi ittes rääkkääminen, ennenku toi on liian myöhäistä. Sun hiuksetki kärsii tosta. Ja kynnet myös. Sä voit jopa kuolla tohon.. Yrittäisit ees lopettaa ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on vielä tätä "vararavintoa" tässä ympärillä :/

      Poista
    2. Missä sitä "vararavintoa" muka on? Mä nään vaa luuta ja nahkaa ..

      Poista
  6. En halua puuttua laihuuteesi, koska itse haluaisin myös olla tuollainen.. mutta sanonnpahan nyt vain että kohta olet sairaalahoidossa..

    VastaaPoista
  7. ziisus!! oot aivan hirveen näköinen, kauhee luuranko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenko outo, jos toi on musta melkeen kohteliaisuus, vaikka tiedän ettei se ole totta :D

      Poista
  8. Kui pitkä oot? Ja hui ku laiha oot jo

    VastaaPoista
  9. etkö sä ite nää kuinka huonoon kuntoon oot jo menny? kyllä sä näät kun sä kerrot niistä täälä; hiukset lähtee, kynnet lohkee, iho kuivuu, sulla on ihme kipuja jaloissa, mahassa jne... eikö hälytyskellot herää? mikset tee asialle mitään? haluutko kuolla? haluutko pilata elämäs?
    sä et todellakaan tuu oleen onnellinen noin laihana/laihempana, sulle tulee vaan enemmän ja enemmän kipuja ja muuta paskaa. sä kuolet jos jatkat tota menoo...
    sulla on koko elämä edessä, oot vasta nuori nainen, älä viitti pilata elämääs!! sulla vois olla tosi hyvä tulevaisuus edessä. älä heitä hukkaan elämää. Kerran me vaan tääl ollaan.
    Ihminen on onnellinen sillon kun on terve. jos ei oo terve, ei oo onnellinen. Sä et todellakaan oo terve, etkä onnellinen. jos haluut siis olla onnellinen, niin ala syömään normaalisti ja lopeta toi laihdutus. ruoka kuuluu ihmisen elämään, ilman sitä ei pysty elään, se on välttämätöntä. mä en todellakaan usko että oot onnellinen sielä sairaalassa jonne kohta joudut? eikö elämä ois sillon kivempaa kun ei tarvis miettii ruokaa/kaloreita/laihtumista kokoajan? vois käyttää aikansa paremminkin. olemalla onnellinen. toivon sulle pelkkää hyvää ja tsemppiä parantumiseen!!!!!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oishan elämä varmaan kivempaa, mä en tiedä :(, kaikki on vaa nii vaikeeta ja sekavaa

      Poista
    2. Toi anonnymin kommentti oli niin hyvä ettei mitään lisättävää!

      Poista
    3. kyllä mä uskon että se on vaikeeta ja sekavaa! ei tollanen todellakaan voi helppookaan olla, elämä pyörii syömishäiriön ympärillä.. ei se oo elämää? mun mielestä kaunista on terveen näkönen ihminen. ja sä et oo terveen näkönen.
      sun elämä helpottuis huomattavasti kun alkaisit syömään normaalisti ja elään normaalia elämää. eiks ois kivempaa vaikka käydä salilla, syödä terveellisesti ja kunnolla ja vaikka joku kiva harrastus. Eläisit kivaa elämää ja voisit hyvin. varmasti sosiaalinen elämäkin parantuis (en väitä et se nyt olis huono) mutta kavereittenkin kanssa oleminen ois varmasti kivempaa, ku ei tarvis stressata ruuasta kokoajan.
      toi syömishäiriö, anoreksia mikä sulla on niin voi turmella tulevaisuutes kohta. nyt kannattais alkaa miettiin mitä tulevaisuudeltaan haluaa. kaks vaihtoehtoo: olla sairaalassa letkuissa ja pahimmillaan kuolla loppujen lopuks tai elää onnellisesti nuoren naisen elämää?
      veikkaan että oot itekkin sitä mieltä että et sairaalaan halua?kuka sinne haluais? ja tota menoo valitettavasti kohta oot sielä, halusit tai et. Toivon että alat oikeesti miettiin mitä haluut tulevaisuudeltas! kukaan ei halua paskaa tulevaisuutta? joten nyt nainen yritä edes tajuta että et ole luurankona onnellinen. vai oletko? oletko nyt onnellinen? et. oletko vielä kauheamman näköisenä onnellinen? et. miten edes voisit olla, kun kuntos vaan huononee kokoajan, mitä enemmän laihdut? miten sä edes luulet että olisit onnellinen paskassa kunnossa huonossa terveydentilassa? uskon että on vaikeeta mutta toivottavasti edes vähän mietit asiaa!
      tulevaisuudessa sulla voi olla hyvä elämä, hyvä perhe, hyvä työ ja hyvä terveys! sä todellakin voit parantua!
      ja tarkotus ei ole saarnata vaan yrittää auttaa. en mä täs kirjottais jos en oikeesti välittäis. vaikka en sua tunnekkaan, niin tekee pahaa kattoo ku toinen tekee hidasta itsemurhaa!

      Poista
  10. etkö sä ite nää kuinka huonoon kuntoon oot jo menny? kyllä sä näät kun sä kerrot niistä täälä; hiukset lähtee, kynnet lohkee, iho kuivuu, sulla on ihme kipuja jaloissa, mahassa jne... eikö hälytyskellot herää? mikset tee asialle mitään? haluutko kuolla? haluutko pilata elämäs?
    sä et todellakaan tuu oleen onnellinen noin laihana/laihempana, sulle tulee vaan enemmän ja enemmän kipuja ja muuta paskaa. sä kuolet jos jatkat tota menoo...
    sulla on koko elämä edessä, oot vasta nuori nainen, älä viitti pilata elämääs!! sulla vois olla tosi hyvä tulevaisuus edessä. älä heitä hukkaan elämää. Kerran me vaan tääl ollaan.
    Ihminen on onnellinen sillon kun on terve. jos ei oo terve, ei oo onnellinen. Sä et todellakaan oo terve, etkä onnellinen. jos haluut siis olla onnellinen, niin ala syömään normaalisti ja lopeta toi laihdutus. ruoka kuuluu ihmisen elämään, ilman sitä ei pysty elään, se on välttämätöntä. mä en todellakaan usko että oot onnellinen sielä sairaalassa jonne kohta joudut? eikö elämä ois sillon kivempaa kun ei tarvis miettii ruokaa/kaloreita/laihtumista kokoajan? vois käyttää aikansa paremminkin. olemalla onnellinen. toivon sulle pelkkää hyvää ja tsemppiä parantumiseen!!!!!<3

    VastaaPoista
  11. Hui ku oot laiha oisinpa minki samanlainen!!!:))

    T.myös toinen laihduttaja

    VastaaPoista
  12. Itseviha senkun voimistuu, vaikka ollaankin suunnillei samankokoisia ... Mä en ymmärrä miten ittensä näkee aina sotanorsuna vaikka oiski saman painoinen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se niin menee, että itseensä suhtautuu erilailla kun muihin 3:

      Poista
  13. hui että sä oot laiha! :o ja painat samanverran kuin minä vaikka oon sua noin 10cm lyhyempi :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ois kyl kiva olla joko lyhyempi tai pidempi, lyhyemmät ihmiset on niin kivan pieniä ja siroja:3

      Poista
  14. oot oikeesti oksettavan laiha. kun selkeestikään sun omaan terveyteen ja siihen, että oikeesti kuolet kohta, vetoominen ei suhun vaikuta tippaakaan, niin miltä susta tuntuu se, että postaat näitä kuvia väittäen ittees lihavaksi, nuoret tytöt lukee tätä blogia, "thinspiroituu" ja laihuttaa ittensä sairaalakuntoon/kuoliaaksi asti? sä oot osasyyllinen siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mulla ole siihen mielipidettä, koska en usko kenenkään saavan mitään erikoista thinspoo mun kuvista, ja jos mieli on jo kipeä, ei siihen yksi blogi vaikuta. Jos kerran itse olet täysin ulkona tästä, miksi luet tälläisiä blogeja ;)

      Poista
  15. Tyttö hyvä, lääkäriin ja vähän helvetin äkkiä. Kuvittelet että kun pääset tavoitepainoosi, voit alkaa elää kunnolla, vaikka tuskin olet silloin edes hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mun tavoite nyt niin kovin alhainen ole :/

      Poista
    2. Sun tavoitepainos on ihan hemmmetin alhainen. sellasta 5-6 luokkalaisen painoo. Tolla menolla sä et oo elossa enää sillon. oot sairaalahoidossa ihan just. Mee puhumaan jollekkin oikeasti. sit ku pääset eroon tästä niin vasta sillon tiedät millasta on olla ilone ja onnellinen. Kyllä sä itekkin tiiät, että jos ees oot enää elossa sillon ku oot siinä 38 kilossa, nii se ei jää siihen. aina siinä on se "mä voisin olla vähän laihempi". toi on oikeesti sairasta, ja sä kuolet tohon ja se ei oo enää kaukana siitä.

      Poista
  16. Tuo valkoinen täplä tulee kalsiumin puutteesta, ihon kuivuminen vitamiinien / nesteenpuutteesta, lisää päivittäiseen rytmiisi kalsiumtabletteja (on hyviä muutenkin jos ei maitotuotteita käytä etteivät luut haurastu myöhemmin) ja ala juomaan vettä lasi/kaksi tablettien oton kera. Lisäksi suosittelen D-vitamiinia ja omegatabletteja, ne auttavat hiusten ja ihon hyvinvointiin.

    VastaaPoista
  17. Onneksi olkoon, olet alkanut tekemään hidasta kuolemaa ja pikkuhiljaa myös huomaamaan sen!

    VastaaPoista
  18. Oot aivan ihanan laiha!

    VastaaPoista
  19. Oot niin täydellisen näkönen. Sun blogi on aivan ihana ja saan siitä motivaatioo jatkaa laihduttamista. Perustin omanki blogin: www.ihana--meri.blogspot.com käy kurkkaan jos huvittaa!

    VastaaPoista
  20. Minulla on vain yksi kysymys: Miten elämä jatkuu sen jälkeen kun on saavutettu tilanne, että ollaan täydellisiä? Esim. jos on täydellinen paino, täydellinen onnellisuus, täydellinen varallisuus, täydellinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Kun eihän sitä pysty vaan yhtäkkiä alkaa syödä normaalisti, lihomisen pelossa. Ja sitten sitä laihtuu lisää.

      Toivottavasti joku pelastaa Tonnikeijun (on muuten ironinen nimi luukasalle) ennenkuin on liian myöhäistä. Hän on itse liian anorektikko tajutakseen pelastautua kun vielä voi.

      Poista
    2. Kyllä mä uskon että kun voin olla tyytyväinen itseeni, voin olla tyytyväinen elämään ja sitä kautta onnellinen (:

      Poista
    3. Kuinka monta onnellisesti anoreksiaa sairastavaa tunnet? Kuinka monta anoreksiaa sairastavaa tunnet, jotka on tyytyväisiä kehoonsa? Jep, niinpä. Mutta turha sulle kai on mitään sanoa kun aliravitsemustilasta johtuen sun aivot ei valitettavasti pysty prosessoimaan ympäröivää maailmaas normaalilla tavalla ja ne jää ikäänkuin lukkoon samoihin naiiveihin ajatusmalleihin :/

      Poista
  21. Oi oot ihan täydellinen <3 olisinpa mä yhtä laiha :(

    VastaaPoista
  22. Surullista että olet päästänyt itsensä noin saatanan rumannäköiseksi

    VastaaPoista
  23. Surullista että olet päästänyt itsensä noin saatanan rumannäköiseksi

    VastaaPoista
  24. olsinpa määkin noin laiha♥! Ois kiva jos sulla olisi aina sama päivä milloin kirjoittasit:9 esim. vaikka kirjoittaisit aina perjantaisin yms... :) Tsemppiä iha kamalasti laihuliini!!<3 ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitan aika usein pe, la tai su kun sillon on parhaiten aikaa (:, tavoitteena on tulla niin usein päivittelemään kun ehdin :3

      Poista
    2. selvä kiitos vastauksesta:3

      Poista
  25. Hyi helvetti nyt jotain aivotoimintaa tohon touhuun! Lopeta se ikuinen itkeminen sun läskeistä ja hanki jo apua hyvä lapsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos hankin apua, en voi laiduttaa :D

      Poista
    2. Hahahahah hauskaa! :) Ei sitten mitään, jatka vain samaan malliin! Onnea sulle ja sun kahdelle aivosolulle, toivottavasti ne joku päivä kohtaa!

      Poista
    3. Emmä usko, ne on niin eripuolella mun päätä :/

      Poista
    4. Olet erittäin vitsikäs.

      Poista
  26. Nyt kyllä täytyy sanoa, vittu sä olet tyhmä!
    Mitä sun päässäs oikein liikkuu? Tuut kuolemaan tota vauhtia...
    Ymmärrätkö sä yhtään, millasen kuvan annat sua nuorenmille?
    Kauhistuttaa kattoo kuinka, jotku vielä ihailee sun nykyistä sairasta ajattelutapaa ja on vielä kateellisia sun laihuudesta
    voi saata....pistää vihaks

    VastaaPoista
  27. Hei!

    Vaikutat todella fiksulta nuorelta naiselta (lukuunottamatta anoreksiaa) ja näitä tekstejä lukiessani voin kuvitella näiden tekstien tulevan omasta kynästäni.. tosin 10 vuotta sitten. Tiedän, että se mitä nyt käyt lävitse, on sinun siitä itse parannuttava eikä minun sanomisillani ole siihen minkäänlaista merkitystä. Mutta ajattelin, että voin jakaa kokemukseni ja sen miten ana vaikuttaa edelleen tänä päivänä minun elämääni (näin 7vuotta parantumisen jälkeen). Olen yrittänyt aiemminkin sinulle laittaa kommenttia, mutta se ilmeisesti katosi jonnekin bittiavaruuteen.

    Itse sairastuin anoreksiaan 16- vuotiaana ja se lähti heti aika käpälästä, koska hetki ennen sairauden puhkeamista olin muuttanut omilleni opiskeluiden perässä. Alkupainoni oli 46kiloa ja ihan parissa kuukaudessa paino tippui 36kiloon. En ala tässä sinulle kertomaan sen kummemmin omia kokemuksia ja konsteja painon pudottamiseen, koska ne olisivat sinun käsissäsi tuhoisia. Ja näyt ilman minun vinkkejänikin "onnistuvan" laihduttamisessa.

    Itse olen aina ollut epävarma ihminen vaikka ystäviä onkin ympärillä ollut paljon. Siksipä yksi pieni sarkastinen kommentti aikuiselta sai käynnistettyä minussa anan.. olin todella hoikka siis jo ennen sairautta ja kun eräs ihminen minut bikineissä nähdessään kauniisti kommentoi, että "ootpa läski".. vitsinä, niin moro.. sen jälkeen en normaalisti syönytkään pariin vuoteen. Kävin terapiassa (tästä minulla ei oikeasti ole minkäänlaista muistikuvaa, sain kuulla asiasta vasta muutama vuosi takaperin kun tuli menneisyyteni puheeksi) ja ravasin sairaalassa. Olen sinua lyhyempi, joten tuo paino ei ollut minun kohdallani niin alhainen että se olisi vienut minut sairaalahoitoon vaikka ei sekään kaukana ollut.

    Mutta se miten tuo näkyy miun tämän hetkisessä elämässä, vaikka olenkin terve ja oikeasti onnellinen ihminen (voin kertoa, tuskin kukaan anorektikko tuntee oloaan missään vaiheessa onnelliseksi.. se tavoitepaino laskee AINA kun on edellisen saavuttanut)niin on monia asioita joihin tuo sairaus edelleen vaikuttaa. En vaan kykene enää pudottamaan painoa, vaikka haluisin vaan kiinteytä, koska aina kun aloitan kuntokuurin niin se menee niin överiksi. Lakkaan syömästä ja kuntoilen kun hullu ja vkon päästä olen tosi kehnossa kunnossa. Vaikka järki sanoo, että kuinka se oikeasti pitää tehdä niin teen sen silti niiin väärin. Sairastuttuani teininä tuohon tautiin, tapasin poikaystäväni joka on nykyisin mieheni. Onneksi hän on tukenani ja tietää kuinka miun mielen saa irti tuosta ana- ajattelusta.

    Mutta jokatapuksessa, se mitä nyt teet elämälläsi vaikuttaa sinuun myös myöhemmässä vaiheessa. Vaikka olenkin onnellinen niin olen myös todella epävarma ja kuvittelen etten ole riittävä nimenomaan oman ulkoisen olemukseni takia vaikka kuulemma kaunis olenkin. Tämä nyt ei ole minulle niinkään negatiivinen asia, mutta lapsia en kykene saamaan, vaikka lapsista pidänkin niin omia en halua. Ajattelin jotenkuten asiasta samoin, kuin sinäkin.

    Toivon ettei nämä kaikki negatiiviset kommentit aja sinua syvemmälle tuon taudin kouriin. Voisin jatkaa asiasta puhumista vaikka kuinka kauan, mutta ehkä tämä kilometri viesti oli nyt tässä vaiheessa ihan tarpeeksi.

    Voimia sinulle!! Toivon todella, että pystyt kääntämään selän analle ja kykenet hakemaan onnea sieltä mistä se oikeasti kuuluu hakea; perheestä, ystävistä, hausknpidosta, rakkaudesta, elämästä, ruoasta (sen syömisestä) yms. :)

    VastaaPoista
  28. yhdyn ylempään kommenttiin täydellisesti.
    mutta siis iha tosi teet kuolemaa tässä koko ajan, kenen se pitää takoa sun päähän että LIIAN LAIHA!! ihan tosi tajuat kyllä sen itekki.(osastolla henkihieverissä) en ymmärrä mitä haet tolla laihduttamisella mutta turhaa se on ihan selvästi, en ymmärrä...

    VastaaPoista
  29. Lähinnä vaa et hyi vittusaatananperkele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sinun oli pakko ilmoittaa tämä koska...?

      Poista
    2. Koska toi liiallinen laihuus on KUVOTTAVAA. Itelläki heräs lähinnä ajatus, että hyi vittu, en todellakaan oo kateellinen. Ja sääli, kun oot kohta sairaalakunnossa.

      Poista
  30. hyvä rasva on garnierin 7 days. valkoiset täplät merkkaa kalkinpuutetta. sori jos joku sanoi jo :D en jaksanut lukea 67 kommenttia.

    VastaaPoista
  31. tää on vanhempi blogi joo mut selailin näitä ja : D en tiiä löytyykö muita mut mun mielestä oot kaunis jollai sairaalla tavalla c: noi sun jalat ja kaikki o.o voisin kuolla jos saisin yhtä kauniit jalat ja ohuet reidet.... äh mut mul on lihaksii jaloissa : DD pitää lopettaa lihan syöminen nii lihakset surkastuu

    VastaaPoista
  32. siis ihan oikeesti etkö ite jo tajua kuinka kuvottavan laiha oot? toi on vitun sairasta ja moni mies varmasti karttaa noin rumaa muijaa kun ei oo ees mitään mistä pitää kiinni. hankkiudu hoitoon jo, kuolet pian pois.

    VastaaPoista
  33. Miten sulla menee? Onks kaikki hyvin?

    VastaaPoista
  34. Wou,pystyn samaistuu sun elämään. Itse jouduin osastolle jo 45 kilosena, en lihonnut siellä yhtään. Sit pääsin pois ja aloin vanhempien ja lääkärin pakottamana syömään sen 1600 kaloria, olin tosi onnellinen ja jaksoin tosi hyvin. Sitten oli kontrollikäynti ja vielä ennen sitä söin kunnolla kukkakaalia, herkkusieniä, raejuustoa yms. Sit ylpeenä pomppasin vaakalle ja tuntu kunnon bitchslap kasvoissa, kun paino olikin vain 36 kiloa! Vaikka olin syönyt jo yli 2000 kaloria! Lopulta jouduin syömään yli 4000 kaloria päivässä että sain painon nostettua reilu vuodessa tonne 46. Sain taas käydä salilla ja nykyään mun rasvaprossa on alhasempi ku 10kg sitten. Aineenvaihdunta menee aika sekasin tossa. Etkö vois syödä enempi niin se paino laskis ja sun ei tartteis kitua.... noi pömpötkin häviäis ku treenaisit lihaksias ja todennäkösesti rasvatkin laskis, sulla ei näy lihakset kun ne on ihan kuivat, sulla näkyy aliravitsemus. Oisit kiinteempi ku söisit edes 1600 kaloria ja silloin sun kroppas pelittäis jo paremmin. Mulla on kokemusta anorexiasta lapsesta aikuiseksi ja nykyään tykkään enempi kattoo sixpackia kun luuta ja nahkaa..... suosittelen syömään ainakin monivitamiinia, d vitamiinia, kalsiumia ja omega 3 lisänä vaikka sillon ku popsit niitä porkkanoita. Toivottavasti heräät pian ja hankit tukea sekä apua ja tahdot parantua omasta halustasi:)

    VastaaPoista
  35. Voi sinua! Älä kuuntele näitä muita. Olen lähihoitaja opiskelija ja ymmärrän, että ihminen joka sairastaa anoreksiaa näkee itsensä lihavana. Sinun pitäisi uskoa meitä muita, kun sanomme, ettet ole. Toivoisin että ottaisit neuvosta vaarin ja varaisit ajan terveyskeskuksesta psykologille, joka voi lähettää sinut psykiatrille. Nämä ihmiset ovat auttamista varten, eivät siksi, että ne voisivat pahentaa oloasi. Sinä tarvitset apua, äläkä kiellä sitä itseltäsi. Tunnen naisen joka kuoli anoreksiaan, ja hänen siskonka itkivät vuoteen ääressä ja rukoilivat tätä syömään tai antaa itselleen tiputuksen. Mutta nainen repi letkut irti ja hän kuoli ajatuksena "minä olen lihava", vaikka hänessä ei ollut enään mitään muuta kuin omia soluja ja sisäelimiä. Tsemppiä! Toivon todella että uskot minua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan lähihoitajaopiskelijaa.. mä vahingossa eksyin sun blogiin, yritin selvittää syytä äkilliselle ihon ja hiusten kuivumiselle ja tää ei todellakaan ollu se mitä olisin halunnu löytää, en oo koskaan ees tajunnu miten anorektikot ajattelee ja miten laihuutta voi ihannoida näin paljon. Oon todella järkyttyny. Toivon sulle terveempää tulevaisuutta ja paranemisia.♡

      Poista
  36. Hei, eksyin tänne, koska huomenna on terveystiedon koe ja yksi kokeeseen liittyvä aihe on mm. anoreksia ja ajattelin poiketa katsomassa millaista se on kun en ole koskaan onneksi joutunut näkemään sellaista.. En tiedä luetko tätä postausta, mutta tunne suurta surua kun katsoin läpi nuo sun kuvat. Itse on 171cm ja painan 64kg ja olen normaalipainoinen lihaksikas nuori nainen.. En tunne olevani mitenkään lihava ja olen hyvin ylpeä tästä miltä näytän. Olen ylpeä tästä siitäkin syystä, että en ole joutunut kokemaan alavatsakipuja, jalkakipuja, hiusten lähtöä tai kynsien lohkeamista. Sun ihannepainosi on melkein puolet mun painoon nähden, ei se voi olla mitenkään normaalia ja me ollaan melkeen samanpituisia. Sitä paitsi nykyään ihannoidaan enemmän lihaksikasta vartaloa kuin kamalan laihaa ja laihuuden ihannointi meni jo. Enkä voi ymmärtää miten voit jättää ruokaa syömättä! Itse aina odotan, että on ruoka-aika! Kulutan niin paljon, että ruokahaluni on kasvanut. Lihomista ei kannata pelätä. Kilot pysyvät kurissa kun liikkuu tarpeeksi, mutta täytyy silloin myös syödä kunnolla! Mutta nyt sanoisin et sun ei tarvis liikkuu vähään aikaa yhtään, syödä vaan! Haluan nähä sussa kauniita naisellisia muotoja! Pojatki tykkää enemmä, sillä pitää olla jotain mistä ottaa kiinni! ;) Hei tsemppiä! En tiiä mitä oot joutunu kokemaan, mutta uskon, että helppoa ei ole ollut! Toivon, että kokeessani ei tule tehtävää tästä, sillä tämä saa mielen kyllä niin surulliseksi...

    VastaaPoista

<3